Kierrätys, tuunaus ja kirpputorit

Osallistuin helmikuun alussa meidän Kansalaisopiston järjestämälle luennolle, jossa oli aiheena kierrätys ja tuunaus. Tilaisuuteen oli saatu luennoimaan helsinkiläinen vaatetussuunnittelija Aija Rouhiainen, jonka intohimona on tuunata käytetyille vaatteille uusi elämä. 

Aija kertoi, ettei ole viimeiseen kahteenkymmeneen vuoteen hankkinut kuin n. 10 uutta vaatetta. Kaikki hankintansa hän tekee kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista ja vaatteesta hän voi maksaa enintään 10€. Näistä Aija tuunaa sitten itselleen omaan tyyliinsä sopivat. 

Yksi mielenkiintoisimmista uuden elämän saaneista vaatteista oli tämä turkki. 

Turkin päämateriaali on kultalammasta ja se on ollut 60-luvun sisäturkin vuorina. Aija on yhdistänyt siihen lisäksi nutriaa (rämemajava), kania ja minkkiä. Erivärisiä turkispaloja yhdistämällä turkin ilmeestä on saatu mielenkiintoinen, eikä toista samanlaista taatusti tule vastaan! 

Lisää Aijan projekteja voit käydä katsomassa hänen blogissaan: 

http://aijarouhiainen.blogspot.com/

Jäin miettimään luennon jälkeen Aijan kertomaa mm. siitä, että vaateteollisuuden tuotteista peräti 75% päätyy kaatopaikalle tai poltettavaksi. Siis kolme neljästä vaatteesta!  Onhan se aika kamalaa. Sitten mietin sitä, että kertooko se siitä, että vaatteiden laatu on heikentynyt vai että ihmisestä on tullut välinpitämättömämpi? Osittain varmaan molempia. 

Ennen vaatteet tehtiin kestämään, sillä niiden piti kestää. Ei ollut varaa ostaa uusia housuja jos polveen tuli reikä. Se paikattiin tai sitten pienennettiin esim. aikuisen housuista lapselle sopivat. Muistan mummuni kertoneen, että hänen äitinsä kauniista puhvihihaisesta puserosta tehtiin mummun pikkuveljelle pussihousut. Näin vaate sai lisäaikaa. 

Tätä samaa periaatetta Aijakin käyttää. Housuista voi tehdä vaikka hameen. Hameen ja t-paidan yhdistämällä saa mekon jne. Pitää vain nähdä asiat hieman toiselta kantilta ja vain mielikuvitus on rajana! 

Itsekin harrastan kierrätystä kaikessa missä se on mahdollista. Säännöllisen epäsäännöllisesti tulee käytyä kirpputoreilla joko ostoksilla tai sitten myyntipöytää huoltamassa. Tuntuu mukavalta, että se mikä itselle on tarpeetonta voi toiselle olla kovinkin tarpeellista. Käyttökelpoisen tavaran roskiin heittäminen tuntuu itselle todella vaikealta. 

Omat kirppislöydöt on pääasiassa sisustustavaraa, käsityötarvikkeita,  mutta toisinaan myös vaatteita. Tässä muutamia esimerkkejä: 

Hopeoidut (?) kynttilänjalat sekä vati maksoivat yhteensä 5 €. 

Tämä nahkatakki oli todellinen löytö, sillä se on aitoa nahkaa, väri on upea konjakki ja maksoin siitä vain 5 €! 

Nämä ihanat avokkaat olivat joutuneet varmaankin lemmikkikoiran hampaisiin, sillä toinen korko oli ottanut osumaa. Käytin kengät suutarilla, joka fiksasi pinnan niin, ettei siitä juurikaan huomaa mitään. 

Viime keväänä kävin kirppiksellä ostoslistan kanssa. Halusin löytää vahakangasta kasvihuoneen työpöydälle sekä ison astian kesäkukkaravinteelle, jonka oma purkki oli rikkoutunut. Kirppis Ruusunen ei pettänyt tälläkään kertaa, vaan molemmat löytyivät :) 

Eilen viimeksi vein kierrätyspisteelle kotiin kertyneet pahvit, metallit sekä lasit. Hyvä, että näiden pisteiden määrä on viime vuosina kasvanut. Joskus tulee laitettua myös vaatekeräykseen vaatteita kun aina ei vaan jaksa ottaa sitä kirppispöytää huolehtiakseen. Kavereiden ja sukulaisten kanssa myös tulee jonkin verran kierrätettyä vaatteita. 

Miten sinä kierrätät? Tuunaatko vanhasta uutta ja käytkö kirpputoreilla tai kierrätyskeskuksissa?