Ranskanpastillisukkia

 Vuoden 2021 toisiin villasukkiin valikoitui aika hempeitä värejä. Pitkästä aikaa oli mukava neuloa paksummasta langasta ja niinpä ostin näitä Novitan Simeoni -kausilankoja kun edullisia olivat. Raidallisia sukkia olen aika vähän neulonut ja näistä oli suunnitelmissa sellaiset tehdä.

 

Väreihin lisäsin vielä Sockin pistaasinvihreän kun se näytti hyvin joukkoon sopivan. Päädyin tekemään leveää tasaraitaa aina 10 kerrosta/väri. Resori 2o, 2n ja kantapää perinteinen vahvistettu. Kärjessä leveä nauhakavennus.

 

 

Sukista tuli aika karkit, joten nimesin nämä Ranskanpastilleiksi. Innostuin väreistä niin, että perään piti tehdä toisetkin samalla värityksellä. Muutoin näistä tuli ihan erilaiset malliltaan. 

Raidat eivät olekaan enää tasaraitaa vaan jokainen vähän eri levyinen. Varren joustinneule on 3o, 1n.  Joustin jatkuu myös jalkaterän päällä samanlaisena. Näihin sukkiin neuloin tiimalasikantapään ja kärjen kavennus on sädekavennus.

 

 

Näillä väreillä voisi varioida vaikka minkälaisia raitasukkia vaihtelemalla vain raitojen leveyksiä. Lankaakin vielä jäi, joten tämä sukkaperhe saattaa vielä jonain päivänä täydentyä muutamalla uudella mallilla :)

Emmit eli ylipolven pitsisukat

Näitä sukkia mun ei pitänyt koskaan tehdä. 

Pitsisukkia en ole oikein koskaan "sillä silmällä" katsellut, sillä olen ollut vannoutunut kirjoneulesukkien kutoja. Kerran yritin pitsineuletta eikä siitä mitään tullut. Siksipä yllätyin itsekin, kun visio näistä sukista tulikin niin vahvana.

 

Sukkien innoittajana toimi eräs Emmi. Nainen, jota elämä ei ole aina kohdellut silkkihansikkain. Oikealla asenteella pääsee kuitenkin pitkälle ja asennetta Emmillä riittää. Moni muu olisi saman edessä taipunut. 

Emmi etsi sukille tekijää jo viime vuoden lopulla, sillä hän oli ihastunut netissä mustiin ylipolven pitsineulesukkiin. Itselläni  oli monta rautaa tulessa juuri silloin eikä aika olisi riittänyt, joten en edes ehdottanut itseäni tekijäksi. Lisäksi toivottu pitsineule ei järin houkutellut. 

Tammikuussa kuitenkin hetken mielijohteesta nappasin kauppareissulla mustat kerät seiskaveikkaa mukaan ja aloin etsiä mallia. 

Mieleistä ei löytynyt sitten millään. Kaikki omistamani lehdet selasin läpi. Ylipolven sukkiin malleja ei juurikaan tullut vastaan. Muutamassa neuleryhmässäkin kävin huutelemassa edes aloitussilmukoille jotain suuntaa. Vastauksia tuli laidasta laitaan. Ei apua. 

 

Halusin tehdä sukat yllätyksenä Emmille, joten mittojen kyseleminenkään ei tullut kyseeseen. Niinpä loin silmukat ja aloin kutomaan. Sovittelin omaan jalkaan ja toivoin, ettei kovin mentäisi metsään. 

Välillä purin ja aloitin alusta. Pitsimalli on napattu erään Suuri Käsityö -lehden neuletakin mallikuviosta. Sovelsin sen sukan silmukkamäärille ja piirsin kuvion  paperille uudelleen.  Kaikki kavennukset tapahtuivat puikon 1 alussa ja puikon 4 lopussa. Pitsikuvio kudottiin puikoilla 2 ja 3. 

 

Pujottelin lopuksi pinkin satiininauhan sukan yläreunaan, sillä pinkki on mustan ohella Emmin lempiväri. Ja tuopa se vähän ilmettäkin muuten mustiin sukkiin. 

Loppuun asti jännäsin mikä Emmin reaktio olisi kun sukat antaisin ja onko ne edes sopivat? 

Onnistuin kyllä täydellisesti yllättämään Emmin! Ja mikä parasta, sukat olivat sopivat ja ilmeisen mieluisat kaikista näistä kuvista päätellen, jotka Emmi mulle lähetti ♥ 

Nimesin sukat saajan mukaan eli niistä tuli Emmit. Emmi on muunnos Emma nimestä, joka puolestaan johtuu saksan sanoista ermin tai irmin,  jotka tarkoittavat suurta tai voimakasta. Olkoon nämä siis Emmin voimasukat! 

 

Kepposet -kirjoneulesukat

Tytär tilasi itselleen alkuvuodesta villasukat kun kuulemma aina vaan teen kaikille muille. Sukissa piti olla pääkalloja ja mieleeni tulikin heti Heinikki Designin Kepposet -kirjoneulesukat.
Tilasin ohjeen ja niin alettiin suunnittelemaan sukkien värejä. Tytär ne lopulta itse valitsi ja kaikki langat löytyi omista varastoista. Lankana Novitaa ja Sockia.

Mallia jouduin muokkaamaan lopulta aika paljonkin, sillä ohjeen mukaiset sukat olisi olleet ylipolven mallia. Tytär puolestaan halusi sukistaan puoleen sääreen ulottuvat.

Niinpä joitain mallikuvioita jätettiin pois ja tehtiin eri järjestyksessä kuin alkuperäisessä mallissa. Nilkkaan lisäsin vielä resorin tuomaan napakkuutta. Sukat valmistuivat jo helmikuussa, mutta päätteleminen hieman viivästyi....

Eräänä sunnuntai aamuna otin sitten päättelyhommat haltuun näiden ja yksien toisten sukkien kohdalla. Melkein meni tunti per sukka näitä lankoja päätellessä! Lopputulos oli kuitenkin aika palkitseva ♥

Rakastan näitä värejä!

Taidanpa kutoa itsellekin tällaiset, mutta ihan sen alkuperäisen ohjeen mitalla :) 

Mukavaa maanantaita Sinulle! 

Perjantain kunniaksi Maanantaisukat by Mia Sumell

Hyvän mielen villasukat -kirjan innoittamana kudoin Mian Maanantaisukat. Tämän ohjeen olin ostanut jo aiemmin yhdessä muutaman muun ohjeen kanssa SullaVikat -verkkokaupasta.

Lankoina omista varastoista Seiskaveikkaa ja Sockia. Persikka ja ruskea ovat mielestäni niin kauniit yhdessä, joten halusin niitä näihin sukkiin. Luontevat kaverit niille oli luonnonvalkea sekä tuollainen tumma beige.

Varren joustin on valepalmikkoa, joka on todella helppo tehdä, mutta silti se on näyttävä. Koristeellisempi vaihtoehto tavalliselle 2o 2n joustimelle. Näitä Mian malleissa on käytettykin paljon.

Nykyisin pyrin kutomaan molemmat sukat yhtäaikaa. Tällöin ei tarvitse aloittaa alusta kun yhden sukan on valmiiksi saanut. Usein se tuntuu niin vaikealta, että toinen jää kutomatta. Siksi olen kokenut tämän tavan itselleni toimivaksi. Sukat valmistuu kuin itsestään!

Näissä oli kivat kuviot ja värejä vaihtamalla näistä saisi vaikka kuinka räiskyvät. Täytyykin seuraaviin kaivaa lankakorin iloisimmat ja kirkkaimmat värit! Toisaalta olen haaveillut kutovani joulusukat jouluisissa väreissä: punaista, harmaata ja ehkä vähän valkoista. Katsotaan mikä malli niihin valikoituu :)

Mukavaa viikonloppua sinulle! Mitäpä ajattelit tehdä? 

Kierrepanta neuloen

Villasukkien jälkeen etsin jotain nopeaa neulottavaa välityöksi. Olin jo aiemmin mm. Instagramissa nähnyt erilaisia neulottuja kierrepantoja, joten sellaisen kokeileminen houkutti. Pian ohje löytyikin Kalastajan vaimo -blogista.

Langaksi valikoitui Novita Usva, väri 880. Tätä lankaa minulla oli jäänyt neuletakkiprojektista ja siinä oli lämpimät ruskean ja beigen sävyt, jotka tällä hetkellä miellyttivät kovasti. Panta sopisi myös tekeillä olevan villakangastakin värin kanssa hyvin yhteen. 

Ohjeesta poiketen loin aloitukseen 34 silmukkaa ja neuloin pannan nro 6 puikoilla (ihan siitä syystä että nro 5 puikkoja en omista tai en ainakaan tähän hätään löytänyt).

Työ sujui nopsaan tv:tä katsellessa ja pian olin edennyt siihen vaiheeseen, että kierre olisi seuraavana. Tätä kohtaa lueskelin useamman kerran ennenkuin sen sisäistin. Kierteen kohta on melkoista taiteilua, sillä siinä silmukat on  puristettu ihan vieriviereen. Välillä tuntui, ettei puikko "taivu" moiseen, mutta niin vaan kierre syntyi. Alkuun se ei kyllä näyttänyt yhtään siltä miltä se ohjeen kuvassa valmiina näyttää...

Juju on siinä, että joko puikkoa tai työtä kääntämällä saadaan kierre näkyviin oikein.

Työn pituus ennen kierrettä on n. 20 cm. Mittasin ihan takaraivolta tuohon otsalle, että milloin olisi puoliväli ja aloitin sitten kierteen. Kierteen jälkeen kudotaan jällen se sama n. 20 cm. Lopuksi päättelin  silmukat löyhästi ja ompelin takasauman. Lisäsin vielä toiselle sivulle keinonahkaisen Handmade -merkin, joita ostin Kärkkäiseltä pussillisen. 

Tytär oli kuvaajana kun kävimme ottamassa muutaman sovituskuvan pihalla, koristeomenapuiden vierellä. Kaunista kun puista ovat lehdet jo pudonneet ja punaiset omenat vain jäljellä ♥

Ulkona näyttää jo vähän enemmän talviselta. Nytkin sataa lunta parhaillaan. Tällaisina päivinä on ihana käpertyä sohvan nurkkaan ja ottaa kutimet esiin. 

Mitä sinulla on työnalla juuri nyt?

Kolmiohuivi Novitan Kierre -langasta

Sukkien kutomisessa on tultu nyt siihen pisteeseen, että kaksien parittomien sukkien jälkeen oli pakko luovuttaa. Tai no se toinen pariton ei ole edes ihan valmis, kärkikavennukset puuttuu. Heitin sukkapuikot laatikkoon ja laitoin mietintämyssyn päähän. Kädet kaipailivat tekemistä telkkarin katsomisen ohelle, joten oli keksittävä jotain. 

Ruokakauppareissulla kävelin lankahyllyn ohi ja kas! Novitan Kierre -lanka se siellä minulle huuteli! Eihän sitä sinne voinut jättää, joten noukin mukaani. 😁 

Kotona piti vähän googletella, että mitäs tällaisesta 100% akryylilangasta sitten olisi viisasta tehdä. Netti kertoi, että vyötteen sisäpuolella olisi ohje kolmiohuiviin. Siispä sellainen puikoille! 

Ohjeen mukaan huivi olisi ainaoikein-neuletta ja helppohan sellainen olisi tehdä. Vähän epäilin aluksi, että tuleekohan omaan makuuni liian "tylsä", mutta päätin silti kokeilla. Voisihan sitä aina tehdä toisen vaikka pitsineulosta. 

Ohje oli varsin simppeli: toisessa reunassa lisättiin yksi silmukka joka 4. kierroksen välein kunnes silmukoita oli muistaakseni 64. Tällöin oltiin työn puolivälissä. Tästä jatkettiin sitten kaventamalla toisessa reunassa yksi silmukka joka 4. kierros. Erittäin helppo malli! 

Langan värit liukuvat todella kauniisti! Omenanvihreä on ollut yksi lempiväreistä aina ja viime aikoina roosan sävyt on myös alkaneet viehättää silmää. Tässä langassa yhdistyivät nuo molemmat. 

Työn edetessä ainaoikein -neule ei enää häirinnyt vaan huivia oli helppo kutoa tv:tä katsellessa niinkuin olin halunnutkin. Nro 5 puikoilla valmista tuli aika nopeasti. 

Tällainen siitä sitten tuli: 

 Ihan tarkkaan en muista kauanko tässä meni, mutta muutamia iltoja kuitenkin. Lankaa kerässä oli 150g ja sitä jäi periaatteessa yhden liukuvärin verran. Tästä langasta oli useampi kivannäköinen väri olemassa ja ajattelinkin, että voisi sitä toisenkin kutoa. Tästä langasta tulisi kyllä kaunis pitsineuleena. Täytyykin alkaa etsiä mallia....