Aurinkovärjäys langoille

Kesäkuun alussa törmäsin somessa termiin purkkivärjäys/aurinkovärjäys. Lankojen värjäyksestä innostuneena oli tutkittava mitä se oikein tarkoitti ja miten se tehdään. 

Tieto oli aika hajanaista, lähinnä kokemusperäistä, joten keräsin tiedonmuruset ja päätin kokeilla. Minulla oli viime kesältä jäänyt pietaryrtin kukintoja, jotka olin kuivannut paperipussissa. Lisäksi sain ruokakaupasta keltasipulin kuoria. Näille kaveriksi keräsin vielä omalta pihalta vuohenputken tuoreita lehtiä.





Lankaa en kastellut etukäteen. Laitoin kasveja langan kanssa vuorotellen purkkiin ja lopuksi kaadoin päälle kiehautettua vettä sekä veteen liotetun alunan. Lasipurkin suulle laitoin muovipussin ja teippasin sen pakkausteipillä tiiviisti kiinni. Väri alkoi irrota heti.




Purkin siirsin ulos terassin hyllykköön, johon paistaa aurinko miltei koko päivän. Siinä purkki sai muhia vajaan kaksi viikkoa. Välillä kävin kurkkimassa miltä siellä näyttää, mutta juurikaan en purkkia käännellyt tai hölskytellyt. Väriä tuntui irtoavan yllättävän hyvin viikon vaihtuessa toiseen.



Ihan kahta viikkoa en millään malttanut odottaa, vaan oli jo päästävä katsomaan mitä siitä oikein tuli. Avasin teippaukset ja ensimmäinen reaktioni oli valehtelematta oksennusrefleksi! Niin yököttävälle tuotos haisi! Mietin jo, että miten ihmeessä saan tuon hajun pois ja selviänkö pesuhommasta oksentamatta? Tästä ei missään puhuttu mitään, vaikkakin olisihan se pitänyt ehkä itse hoksata. 

Kippasin koko komeuden siivilään ja aloin varovasti toisella kädellä nenästä kiinni pitäen irrotella kasveja langasta. Lopuksi huuhtelin langan tsiljoona kertaa! 




Väristä tuli kauniin keltainen ja lopputulokseen olen erittäin tyytyväinen! Huuhtelun jälkeen lanka sai kuivua ulkona narulla pari viikkoa. Sinä aikana sadevesi teki tehtävänsä ja oksettava haju oli poissa. Samalla tuli testattua myös värin kesto, sillä tuona aikana sekä satoi että paistoi. Silti väri pysyi lähes yhtä intensiivisenä kuin tuoreeltaankin oli. 

Toisen kokeilun tein muuten samallalailla, mutta jätin alunan pois kokonaan. Mukana oli vähemmän pietaryrtin kukintoja, mutta lisäksi myös punasipulin kuoria. Tuoksu oli ihan yhtä huumaava parin viikon muhimisen jälkeen! 



Alunan vaikutuksesta ilmeisesti tuo väriero näissä langoissa. Keltainen ei ottanut oikeanpuoleiseen lankaan oikeastaan ollenkaan. Väri on muutenkin aika hailakka ja saatan värjätä tuon vyyhdin vielä uudelleen.




Tämä mun purkkivärjäys oli puhtaasti kokeilu, joten näin ei välttämättä oikeaoppisesti tätä hommaa tehdä. Riihivilla -blogissa on hyviä ohjeita kaikenlaisiin värjäyshommiin. Sieltä olen itsekin käynyt opiskelemassa, joten kannattaa käydä tutustumassa. Tässä linkki aurinkovärjäykseen Riihivillan tavoin.

Keittovärjäykset on jäänet yhteen kertaan toistaiseksi. Säätyyppi on ollut sen verran paahtava, ettei ole huvittanut alkaa keittelemään. Odotellaan siis viileämpiä kelejä niihin hommiin. 

Heinäkuukin alkaa olla kohta lopuillaan ja käsityösaralla on ollut aika hiljaista. Syssymmällä ehtii kyllä sitten niitäkin tehdä. Nyt aika on mennyt pihalla kasvihuoneen rakentamisen parissa. Eräänlaista käsityötä sekin tosin. Jos kiinnostaa niin tuosta sivupalkista löytyy linkki Puutarhablogini ja sieltä löytyy meidän Kasvihuoneprojekti2021. Pääset sinne myös tästä

Jujunan Hiiop- jumpsuit

Keväällä sain toimeksiantona ommella pikkuvaatetta pitkästä aikaa. Tuli toive jumpsuitista koossa 74 cm.

Jujunan Hiiop -jumpsuitia olin jo pitkään halunnut kokeilla ja kun malli kelpuutettiin niin tuumasta toimeen. Kankaat tilasin Nappinjalta ja sainkin huippua asiakaspalvelua puhelimessa. Kuviolliseen piti löytää mätsäävä harmaa ja verkkokaupan kuvan perusteella valinta osoittautui vaikeaksi. Niinpä soitin Nappinjalle ja myyjä etsi sopivan sävyisen kankaan myymälästä. Sain sitten ohjeet verkkokauppatilauksen tekemiseen kyseisellä kankaalla. Paketin tuloon asti jännitin, että menikö homma putkeen ja kyllähän se meni. Harmaa sopi täydellisesti kuviollisen sävyihin!

 


 

Vaikka itse olisin automaattisesti yhdistänyt tuohon jonkin ruskean tai lämpimänsävyisen yksivärisen niin toimii kyllä hyvin harmaallakin. Ja kun toiveesta tehdään niin silloin tehdään toiveiden mukainen :)

 

 

Kaava oli Suuri Käsityö -lehden numerosta 11-12/2019. Saman kaavan saa tilattua myös Jujunalta, jolloin saat sen koossa 50-158cm. 

Haalari oli suht helppo ommella, joskin tein muutamia pieniä muutoksia lähinnä ompelujärjestykseen kuin mitä lehden ohjeessa oli. Hupun sauman piilotin kaitaleella, jotta sain siitä viimeistellymmän. Puhtaasti ulkonäköseikka, mutta tässä pelkkä huoliteltu sauma jotenkin häiritsi omaa silmää.

 


Jumpsuitissa käytetyt kankaat ovat molemmat joustocollegea. Kuviollinen on nimeltään Eläinystävät, mutta se näytti tällä hetkellä olevan loppu varastosta Nappinjalla, mutta ainakin Lalialta sitä löytyy.  Harmaata en tähän pysty linkittämään, koska se valittiin myymälän puolelta. On kuitenkin tuollainen tummameleerattu. 

Haalariin tuo mukavasti ilmettä vinovetskari, jonka ompeleminen ei lopulta ollutkaan kovin vaikeaa. Eniten piti miettiä tuota kohdistusta hupun päällimmäisen osan kanssa. Kun sen oli hahmottanut niin loppu sujuikin melkein leikiten. Näitä voisi surautella useammankin ja jos pienimmässä koossa tekisi niin näihin saisi upotettua jämätilkkuja ihan mukavasti. 

Oletko kokeillut tätä kaavaa ja mitä tykkäsit?