Boheemi Jämälankaseinävaate

Jokin aika sitten kaivelin lankavarastojani ja vastaan tuli pussukka täynnä luonnonvaaleita pikkukeriä. Olin saanut ne äidiltäni, kuten aika monta muutakin lankakerää, jotka hän lahjoitti pois muuton yhteydessä. Jämälankasukkia on ennenkin tullut tehtyä, mutta nyt halusin kokeilla jotain ihan muuta. Niinpä syntyi Jämälankaseinävaate. 

Taannoisella metsäretkellä poimin mukaani useamman kelottuneen oksanpätkän sillä ajatuksella, että niihin voisin solmia esimerkiksi makrametöitä. Minusta kaikenlaiset oksat ja kepakot ovat vaan niin kauniita, luonnon itsensä muovaamia. Nyt niistä yhden ympärille lähdin solmimaan tätä seinävaatetta.

Käytin työhön eri paksuisia villalankoja, makramelankaa sekä juuttinarua. Katkoin niistä 2-3 metrin mittaisia pätkiä,  jotka solmin tuohon tukipuuhun ihan satunnaisessa järjestyksessä. Tarkoitus oli tehdä seinävaatteesta muhkea ja eläväpintainen. Osan langoista letitin.

Kun seinävaatteessa oli riittävästi solmittuja lankoja, lisäsin siihen vielä kaksi höyhentä kun sattuivat värinsä puolesta hyvin sopimaan. Samalla seinävaatteesta tuli hieman boheemi. Yllätyin, että se lähti tuohon tyylisuuntaan, sillä alkuperäisessä suunnitelmassa sitä ei ollut. Näin sitä joskus onnistuu yllättämään itsensäkin!

Ihan parasta tässä on se, että jos kyllästyn niin aina voin purkaa langat pois ja käyttää uudelleen johonkin muuhun :)

Huomenna on jo onneksi perjantai ja viikonloppukin ihan nurkan takana. Tämä Covid-19 on kyllä laittanut maailman ihan sekaisin lyhyessä ajassa. Itselleni ei ole niinkään ollut vaikeaa tämä liikkumisten rajoittaminen kun tykkään olla kotona ja saan aikani taatusti kulumaan. Etätöihin ei ammatissani ole mahdollisuutta ja ns. tulilinjalla ollaan joka päivä kun asiakaspalvelutyössä olen. Asioiden tärkeysjärjestys ja arvomaailma on hieman muuttunut tässä parin viikon aikana. Toivottavasti se säilyy myös sitten kun tämä kriisi on ohitse. Viikonloppuisin yritän kuitenkin tehdä niitä itselle rakkaita asioita kuten käsitöitä. Myös perheenä olemme vähän tiiviimmin kuin ennen. Mitäpä sitä ihminen muuta tarvitseekaan?