Kierrätys, tuunaus ja kirpputorit

Osallistuin helmikuun alussa meidän Kansalaisopiston järjestämälle luennolle, jossa oli aiheena kierrätys ja tuunaus. Tilaisuuteen oli saatu luennoimaan helsinkiläinen vaatetussuunnittelija Aija Rouhiainen, jonka intohimona on tuunata käytetyille vaatteille uusi elämä. 

Aija kertoi, ettei ole viimeiseen kahteenkymmeneen vuoteen hankkinut kuin n. 10 uutta vaatetta. Kaikki hankintansa hän tekee kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista ja vaatteesta hän voi maksaa enintään 10€. Näistä Aija tuunaa sitten itselleen omaan tyyliinsä sopivat. 

Yksi mielenkiintoisimmista uuden elämän saaneista vaatteista oli tämä turkki. 

Turkin päämateriaali on kultalammasta ja se on ollut 60-luvun sisäturkin vuorina. Aija on yhdistänyt siihen lisäksi nutriaa (rämemajava), kania ja minkkiä. Erivärisiä turkispaloja yhdistämällä turkin ilmeestä on saatu mielenkiintoinen, eikä toista samanlaista taatusti tule vastaan! 

Lisää Aijan projekteja voit käydä katsomassa hänen blogissaan: 

http://aijarouhiainen.blogspot.com/

Jäin miettimään luennon jälkeen Aijan kertomaa mm. siitä, että vaateteollisuuden tuotteista peräti 75% päätyy kaatopaikalle tai poltettavaksi. Siis kolme neljästä vaatteesta!  Onhan se aika kamalaa. Sitten mietin sitä, että kertooko se siitä, että vaatteiden laatu on heikentynyt vai että ihmisestä on tullut välinpitämättömämpi? Osittain varmaan molempia. 

Ennen vaatteet tehtiin kestämään, sillä niiden piti kestää. Ei ollut varaa ostaa uusia housuja jos polveen tuli reikä. Se paikattiin tai sitten pienennettiin esim. aikuisen housuista lapselle sopivat. Muistan mummuni kertoneen, että hänen äitinsä kauniista puhvihihaisesta puserosta tehtiin mummun pikkuveljelle pussihousut. Näin vaate sai lisäaikaa. 

Tätä samaa periaatetta Aijakin käyttää. Housuista voi tehdä vaikka hameen. Hameen ja t-paidan yhdistämällä saa mekon jne. Pitää vain nähdä asiat hieman toiselta kantilta ja vain mielikuvitus on rajana! 

Itsekin harrastan kierrätystä kaikessa missä se on mahdollista. Säännöllisen epäsäännöllisesti tulee käytyä kirpputoreilla joko ostoksilla tai sitten myyntipöytää huoltamassa. Tuntuu mukavalta, että se mikä itselle on tarpeetonta voi toiselle olla kovinkin tarpeellista. Käyttökelpoisen tavaran roskiin heittäminen tuntuu itselle todella vaikealta. 

Omat kirppislöydöt on pääasiassa sisustustavaraa, käsityötarvikkeita,  mutta toisinaan myös vaatteita. Tässä muutamia esimerkkejä: 

Hopeoidut (?) kynttilänjalat sekä vati maksoivat yhteensä 5 €. 

Tämä nahkatakki oli todellinen löytö, sillä se on aitoa nahkaa, väri on upea konjakki ja maksoin siitä vain 5 €! 

Nämä ihanat avokkaat olivat joutuneet varmaankin lemmikkikoiran hampaisiin, sillä toinen korko oli ottanut osumaa. Käytin kengät suutarilla, joka fiksasi pinnan niin, ettei siitä juurikaan huomaa mitään. 

Viime keväänä kävin kirppiksellä ostoslistan kanssa. Halusin löytää vahakangasta kasvihuoneen työpöydälle sekä ison astian kesäkukkaravinteelle, jonka oma purkki oli rikkoutunut. Kirppis Ruusunen ei pettänyt tälläkään kertaa, vaan molemmat löytyivät :) 

Eilen viimeksi vein kierrätyspisteelle kotiin kertyneet pahvit, metallit sekä lasit. Hyvä, että näiden pisteiden määrä on viime vuosina kasvanut. Joskus tulee laitettua myös vaatekeräykseen vaatteita kun aina ei vaan jaksa ottaa sitä kirppispöytää huolehtiakseen. Kavereiden ja sukulaisten kanssa myös tulee jonkin verran kierrätettyä vaatteita. 

Miten sinä kierrätät? Tuunaatko vanhasta uutta ja käytkö kirpputoreilla tai kierrätyskeskuksissa? 

Burda toukokuu 1965

Etsiskelin tässä taannoin jotain kaavaa ja selailin kaavalehtiäni läpi. Käsiini sattui tämä aarteeni vuosikymmenten takaa, nimittäin Burda vuodelta 1965. En muista mistä sen olen hankkinut, todennäköisesti se on kirppislöytö.

Kansikuva jo miellyttää kovasti, sillä olen vihreän ystävä sekä kaikki kukkakuosit uppoaa paremmin kuin hyvin. Lehti on toukokuun numero, joten kevät ja kesä muotia luvassa. 

Ei näissä kuosit niin vanhoilta vaikuta. Ihan voisin kuvitella kangaskauppojen valikoimasta tänäkin päivänä tällaisia löytyvän. Tämän alemman kuvan mekko on ihana! 

Oli sitten vuosi 1965 tai 2019 niin kukkakuosit ovat muodikkaita! 

Rantamuotia, uimalakkeja unohtamatta! 

Kyllähän tällä asulla kelpaisi Pariisiin lähteä :) 

Burdan tapaan lehdestä löytyy mallit myös muodokkaille. Se erikoisuus näissä vanhemmissa lehdissä on, että kaavoissa on vain muutama koko. Näissäkin vasemman puoleisesta on koot 46 ja 49 ja oikean puoleisesta mekosta 45 ja 48. Jännät koot muutenkin...

Pikkutytöille mekkoja. 

Kauniita neulemalleja!

Kaava-arkki on samanlainen sekamelska kuin 80-ja 90-luvun Burdissakin. Meille tuli kotiin lehti tuolloin 80-luvun lopulla kun äiti ompeli itselleen ja meille tytöille vaatteita. Itsekin aloittelin silloin ompelutaivaltani ja muistan usein tuskailleeni arkin kanssa kun kaavoja piirsin, eikä tarvittavia kappaleita tahtonut löytyä millään! 

Löytyipä lehdestä horoskooppikin sekä leivontaohjeita! 

Ompeluohje sivut lehdestä puuttuvat kokonaan. Kuvan vieressä on mainittu koko, kaavan numero sekä arkki miltä se löytyy, muttei sitten mitään muuta. Tarkemmin en kaavoihin ole tutustunut, joten voihan olla, että malleissa ei kovin monimutkaisia työvaiheita ole, joten ohjeitakaan ei tarvita. Tai sitten ohjesivut on olleet, mutta ne on aikain saatossa jonnekin hukkuneet. Kaava-arkeista ainakin toinen on hävinnyt. 

Mukava toisaalta huomata, että muoti todellakin kiertää. Näissä 60-luvun vaatteissa muotokieli on sellainen, että istuu hyvin nykypäiväänkin. Itse olen aina tykännyt tuon aikakauden tyylistä, vaikka se ei omissa vaatteissa toistukaan. Silloin nainen pukeutui naisellisesti ja yksityiskohdat oli harkittuja asusteita myöten. Lisäksi kampaukset olivat kauniita. Siksi varmaan nyt uusintana TV 1:llä näkyvä Sydämen asialla -sarja on yksi lempiohjelmiani! 

Helsingin Kädentaitomessut 2019

Viime viikonloppuna järjestettiin Helsingin Kädentaitomessut ja tapahtumapaikkana oli Wanha Satama. Nämä olivat itselleni ensimmäiset isommat käsityömessut ja odotukset oli viikonloppuun korkealla. Matkaseuraksi sain tyttäreni, jonka kanssa lupasin shoppailla vastineeksi siitä, että hän lähtee mukaani messuille kiertämään. 

Kun olimme vieneet matkalaukut hotellille säilytykseen, hyppäsimme ratikkaan ja ajelimme kohti Wanhaa Satamaa. Ratikalla nro 4 pääsikin ihan messupaikan viereen. Messupaikkana Wanha Satama oli mielestäni täydellinen. Tunnelma ja puitteet sopivat todella hyvin tämän tyyppiseen tapahtumaan. 




Messuille oli ilmoittautunut yli 140 näytteilleasettajaa, joten kierrettävää ja katseltavaa kyllä riitti. Omat mielenkiinnon kohteeni olivat erityisesti askartelutarvikkeet sekä kankaat. Lankojakin toki katselin, mutta tiesin hintojen olevan omalle budjetille liian korkeat, jos aikoi jotain erilaista hankkia. Siispä tyydyin vain katselemaan ja vähän hypistelemään. Vähän jälkeenpäin harmitti kun jotenkin missasin Niina Laitisen osaston kokonaan. Siinä olisi voinut käydä ja Niina olisi ollut mukava nähdä. 

Silvartin osastolla vierähti pidempi tovi ensin ihastellessa ja sitten valinnanvaikeuden takia. Silvart on lohjalainen, yhden naisen yritys, joka valmistaa koruja polymeerimassasta. Korut ovat kuin karkkeja! 

Kuvia tuli otettua vain korvakoruista, mutta myynnissä oli myös mm. hiuspinnejä, avainnauhoja, kaulakoruja, avaimenperiä sekä magneetteja. Jennan valmistamia koruja voi ostaa tilaamalla verkkokaupasta tai sitten suoraan Jennalta eri tapahtumista. Seuraavana hänet voi bongata Turun Kädentaitomessuilta 16.-17.3. 

Kankaita myyviä osastoja messuilla oli mm. Kangaskapina, Kankainen sekä Mereen. Jokaisen tarjonnan kävin kyllä katsomassa, mutta hillitsin ostohaluni kerrankin!

Kierrätysteema kiinnostaa itseäni jonkin verran ja siksipä pysähdyin osastolle, jossa oli mm. farkkua kierrätetty taitavasti. Oli päähineitä, laukkuja, reppuja, lasten collarimallisia housuja ja jopa naisten takkeja. Farkkua oli värjätty, yhdistetty retrokuosisiin puuvillakankaisiin tai virkattuun pitsiin.

Tuotteiden takana on kuopiolainen Muotiliike Aino ja tuotemerkki on HiiA. Heillä on aikaisemmin ollut ihan kivijalkamyymälä joka on sittemmin suljettu. Tuotteiden myynti tapahtuu verkkokaupan kautta tai tapahtumamyyntinä. Tuotteet valmistetaan käsin ja pääasiassa kierrätysmateriaaleista. Tällä osastolla kävikin mukava kuhina ja ihmiset näyttivät tilaavan tuotteita, sillä useammasta näin otettavan mittoja. Tällainenhan on ihan parasta yrittäjän kannalta, että ei pelkästään tyydytä katselemaan. 

Kuvia tuli otettua näin jälkikäteen ajatellen ihan liian vähän, mutta silmät keskittyivät etsimään ideoita ja ihastelemaan. Eikä kaikkea kivaa oikein kehdannutkaan jäädä kuvailemaan. 

Tämän seuraavan kuvan nappasin kun olimme jo lähdössä pois. Birgit Pyykön osastolla oli toinen toistaan herkumpia nahkalaukkuja, joten pakkohan siihen oli pysähtyä ihastelemaan! Sanojensa mukaan Birgit laittaa värit villiin kuherteluun keskenään ja etsii muodoille uusia mahdollisuuksia! Hyvin sanottu! 

Kaikkinensa messukokemus oli hyvä. Tykkäsin sijainnista, miljööstä ja monipuolisuudesta. Jos jotain kehitettävää pitäisi keksiä niin askarteluun kuten kortteiluun, skräppäykseen ja kalenterituunaukseen olisi voinut olla edustusta enemmän. Niitä jäin kaipaamaan, vaikkakin paikalla oli mm. Sannin Helmi, A.Wennström Oy ja Askartelumaa.fi.

Kädentaitomessuista seuraavat ovat Turussa 16.-17.3. sekä Jyväskylässä 6.-7.4. Itse aion mennä seuraavaksi Piha, Puutarha ja Kädentaitomessuille Kalajoelle 30.-31.3. Näin lähellä ei aiemmin ole alan messuja järjestetty ja näissä messuissa yhdistyy minulle molemmat rakkaat harrastukset, joten pakko mennä! 

Unicorn Love eli villasukat fanille

Tytär kyseli viime joulukuussa, että kutoisinko hänen ystävälleen villasukat syntymäpäivälahjaksi. No tottahan toki jos kerran pyydetään ja kelpaa! Mallikin oli  tyttärellä mietittynä valmiiksi ja väritkin tiesi sanoa ystävän lempivärien mukaisesti. Siispä tutkimaan lankavarastot ensin, että löytyykö vai pitääkö mennä kauppaan. Ei tarvinnut, sillä juuri näihin sukkiin löytyi omasta lankahyllystä kerät. Vaaleanpunaista ja sateenkaari- raitalankaa. Aika herkut värit! Ja eikun kutomaan! 

Aloittelin ihan hyvissä ajoin ja tein molempia sukkia yhtä aikaa, jotta valmistuisi nopeampaan. Silti tuli vähän kiire, sillä ystävän syntymäpäivä olikin heti tammikuun alussa. Yksi sunnuntaipäivä meni kokonaan kutoessa ja silmukoita jäljitellessä. Ystävä tykkää yksisarvisista ja sellainen kuvio sukkiin oli ehdottomasti tehtävä.  Sukat valmistui  juuri syntymäpäiväksi ja lahjan saaja oli ollut tyytyväinen lahjaansa. Heti oli kuulemma laittanut sukat koulussa jalkaan :) 

Malli silmukointiin löytyi Pinterestistä. Vähän sitä muokkailin, että sain sopimaan tuohon sukan varteen ja hyvin se siihen lopulta mahtui. Silmukoinnin jälki saisi olla vieläkin siistimpää. Huomasin kyllä, että työn edetessä tekniikkakin parani! 

Tällaiset vähän erilaiset projektit on mukavia tehdä, ei aina niin perussukkaa :) 

Ystävänpäiväkortti

Viikonloppuna havahduin siihen, että pianhan on Ystävänpäivä. Mikäli aion saada korttini perille ajoissa, on se saatava jo maanantaina postiin. Kirjeposti kun ei tänä päivänä kulje enää niin nopeasti kuin ennen. Vähän kyllä arveluttaa tuo maanantainkin postituspäivä, sillä tiistaisinhan ei kirjepostia jaeta, mahtaako edes kulkea eteenpäin? 

Viime vuosina olen Ystävänpäiväkortilla muistanut ainoastaan kirjeenvaihtoystävääni, jonka kanssa yhteistä kirjetaivalta tulee tänä vuonna 30 vuotta täyteen!! Tuntuu uskomattomalta, mutta niin se vain on. Melkein teininä aloitimme ja edelleen kirjoittelemme. Kun ystävän kirjeen löytää postin seasta niin se vaan on ihan parasta ♥

Mutta asiaan. Ystävälle siis piti saada kortti postiin ja korttikin oli vielä tekemättä, sillä itsetehtyhän sen pitää olla. Materiaalia oli omasta takaa yllinkyllin, kunhan vain mallin keksisi. Eräästä youtube-videosta se ajatus sitten lähti...

Kortin paperit ovat kaikki Heidin Korttipajasta  tilattuja. Alunperin ajattelin niitä noihin kalenterihommiin, mutta päätin sitten käyttää jo tähän, kun olivat sopivan värisiä ja kuosisia. Kansi aika simppelisti koristeltu, sillä kortin sisäpuolella sitten vähän revittelinkin! On taskua, leimailua, kohotarraa ja nauhoja. 

Etukannen taskussa on kaksi korttia, joissa toisessa kehoitetaan jahtaamaan unelmiaan ja toiseen kirjoitin voimalauseen: Tähtää aina kuuhun. Jos menee ohi, lennät tähtiin!

Pieneen sisätaskuun sujautin erilaisia tikettejä, onnellisuuteen liittyviä kaikki.

Varsinaisen ystävänpäivätoivotuksen/ runon tein erilliseen sivuun, joka on kietaistu kiinni satiininauhalla. Tässä koristeena paperikosta leikattu leinikin kuva sekä washiteippiä. 

 

Viimeiselle sivulle laitoin vielä tuollaisen "luukun", johon kirjoittelin vielä ystävänpäivätoivotuksen. 

 Tämän parissa vierähti mukavasti muutama tunti, sillä en aikaisemmin tällaista ole tehnyt ja vähän piti suunnitella mitä kaikkea tähän laittaa. Mukava oli värkätä välillä ihan erilaista ja uskon, ettei jää viimeiseksi tällaiseksi kortiksi. 

Lähetätkö sinä ystävänpäiväkortteja ja teetkö ne itse?  

 

Ystävänpäiväsukat 2019

Vähän vahingossa lähdin mukaan Niina Laitisen Ystävänpäiväsukka KALiin tänä vuonna. Etsin sopivaa mallia siskolleni lupaamiini kirjoneulesukkiin ja törmäsin sitten tähän projektiin sopivasti. Langatkin löytyivät omista varastoista, joten päivän myöhässä hyppäsin mukaan ja hyvin ehdin! 

Novitan Nallesta teen minäkin kuten alkuperäismallikin on. Nalle ei kyllä ole mun suosikkilanka, sillä tykkään enemmän kutoa seiskaveikan vahvuisesta langasta. Nallea olin kuitenkin neulomistaipaleeni alussa ostellut muutaman kerän, joten tähän ne oli hyvä käyttää. 

Pohjan väri on grafiitinharmaa ja tehosteväreinä valkoinen ja turkoosi. Vähän arpapeliä oli lähteä tuolla turkoosilla, sillä siskoni tykkää enemmän murretuista väreistä. Onneksi sukalle sain hyväksynnän näilläkin väreillä. 

Toinen sukka on tässä mallissa ja toisessa odottaa kantapään neulominen. Muutaman kuvion olen siis taas jäljessä, mutta onhan tässä vielä viikonloppua aikaa kiriä kiinni. 

Tämän projektin alussa pysyin paremmin päivätahdissa, jopa niin, että täytyi välityö laittaa puikoille. Kun nyt tämän ohuemman langan neulomisen makuun pääsin ja löytyi vielä yhdet ohuemmat puikotkin niin samalla vahvuudella mennään. 

Vaaleanharmaalla pohja ja valkoisella kuviot ♥ tulee aika kaunista vaikka itse sanonkin! Kuviot on poimittu Jorid Linvikin lapaskirjasta. Seuraavat kuviot on vielä itsellekin arvoitus...

Nyt täytyy lähteäkin jatkamaan tuota Ystävänpäiväsukkaa, että saan ne ajallaan valmiiksi. Sisko rukka on saanut odotella sukkiaan jo puolisen vuotta...

Pilkettä blogin alku

Hei!

Tämä on Pilkettä -blogi, joka syntyi tarpeesta eriyttää käsityöasiat toisesta intohimon kohteestani puutarhuroinnista. Pari vuotta olen molemmista harrastuksistani kirjoitellut tuolla Satupuutarha -blogissa, mutta pidemmän päälle se ei sittenkään tuntunut oikealta ratkaisulta. Satupuutarha on kuitenkin selvästi puutarhablogi ja käsityöjutut ei sinne oikein istuneet. 

Pilkettä -nimi tulee siitä, että käsillä tekeminen tuo elämääni iloa ja pilkettä, parasta vastapainoa arjen aherrukseen!  Päässä vilisee usein ideoita niin paljon, että välillä oikein ahdistaa kun ei niitä pääse heti kokeilemaan...:) 

Tänne tulee siis juttua neulomisesta, ompelemisesta, tuunailusta, kalenterihommista ja ehkä vähän sisustamisestakin. Jos olet kiinnostunut samoista jutuista niin tulehan seurailemaan!