Nyt on tullut aika sanoa heipat Pilkettä Handmade -blogille ja suunnistaa eteenpäin kohti uusia tuulia!
Nuo tuulet puhaltelee jatkossa osoitteessa: https://munpeukaloinen.blogspot.com/ . Toivottavasti nähdään siellä!
♥:lla Satu
Käsillä tekemistä neuloen, ommellen, tuunaten ja askarrellen
Nyt on tullut aika sanoa heipat Pilkettä Handmade -blogille ja suunnistaa eteenpäin kohti uusia tuulia!
Nuo tuulet puhaltelee jatkossa osoitteessa: https://munpeukaloinen.blogspot.com/ . Toivottavasti nähdään siellä!
♥:lla Satu
Kesäkuun alussa törmäsin somessa termiin purkkivärjäys/aurinkovärjäys. Lankojen värjäyksestä innostuneena oli tutkittava mitä se oikein tarkoitti ja miten se tehdään.
Tieto oli aika hajanaista, lähinnä kokemusperäistä, joten keräsin tiedonmuruset ja päätin kokeilla. Minulla oli viime kesältä jäänyt pietaryrtin kukintoja, jotka olin kuivannut paperipussissa. Lisäksi sain ruokakaupasta keltasipulin kuoria. Näille kaveriksi keräsin vielä omalta pihalta vuohenputken tuoreita lehtiä.
Lankaa en kastellut etukäteen. Laitoin kasveja langan kanssa vuorotellen purkkiin ja lopuksi kaadoin päälle kiehautettua vettä sekä veteen liotetun alunan. Lasipurkin suulle laitoin muovipussin ja teippasin sen pakkausteipillä tiiviisti kiinni. Väri alkoi irrota heti.
Purkin siirsin ulos terassin hyllykköön, johon paistaa aurinko miltei koko päivän. Siinä purkki sai muhia vajaan kaksi viikkoa. Välillä kävin kurkkimassa miltä siellä näyttää, mutta juurikaan en purkkia käännellyt tai hölskytellyt. Väriä tuntui irtoavan yllättävän hyvin viikon vaihtuessa toiseen.
Ihan kahta viikkoa en millään malttanut odottaa, vaan oli jo päästävä katsomaan mitä siitä oikein tuli. Avasin teippaukset ja ensimmäinen reaktioni oli valehtelematta oksennusrefleksi! Niin yököttävälle tuotos haisi! Mietin jo, että miten ihmeessä saan tuon hajun pois ja selviänkö pesuhommasta oksentamatta? Tästä ei missään puhuttu mitään, vaikkakin olisihan se pitänyt ehkä itse hoksata.
Kippasin koko komeuden siivilään ja aloin varovasti toisella kädellä nenästä kiinni pitäen irrotella kasveja langasta. Lopuksi huuhtelin langan tsiljoona kertaa!
Väristä tuli kauniin keltainen ja lopputulokseen olen erittäin tyytyväinen! Huuhtelun jälkeen lanka sai kuivua ulkona narulla pari viikkoa. Sinä aikana sadevesi teki tehtävänsä ja oksettava haju oli poissa. Samalla tuli testattua myös värin kesto, sillä tuona aikana sekä satoi että paistoi. Silti väri pysyi lähes yhtä intensiivisenä kuin tuoreeltaankin oli.
Toisen kokeilun tein muuten samallalailla, mutta jätin alunan pois kokonaan. Mukana oli vähemmän pietaryrtin kukintoja, mutta lisäksi myös punasipulin kuoria. Tuoksu oli ihan yhtä huumaava parin viikon muhimisen jälkeen!
Alunan vaikutuksesta ilmeisesti tuo väriero näissä langoissa. Keltainen ei ottanut oikeanpuoleiseen lankaan oikeastaan ollenkaan. Väri on muutenkin aika hailakka ja saatan värjätä tuon vyyhdin vielä uudelleen.
Tämä mun purkkivärjäys oli puhtaasti kokeilu, joten näin ei välttämättä oikeaoppisesti tätä hommaa tehdä. Riihivilla -blogissa on hyviä ohjeita kaikenlaisiin värjäyshommiin. Sieltä olen itsekin käynyt opiskelemassa, joten kannattaa käydä tutustumassa. Tässä linkki aurinkovärjäykseen Riihivillan tavoin.
Keittovärjäykset on jäänet yhteen kertaan toistaiseksi. Säätyyppi on ollut sen verran paahtava, ettei ole huvittanut alkaa keittelemään. Odotellaan siis viileämpiä kelejä niihin hommiin.
Heinäkuukin alkaa olla kohta lopuillaan ja käsityösaralla on ollut aika hiljaista. Syssymmällä ehtii kyllä sitten niitäkin tehdä. Nyt aika on mennyt pihalla kasvihuoneen rakentamisen parissa. Eräänlaista käsityötä sekin tosin. Jos kiinnostaa niin tuosta sivupalkista löytyy linkki Puutarhablogini ja sieltä löytyy meidän Kasvihuoneprojekti2021. Pääset sinne myös tästä.
Keväällä sain toimeksiantona ommella pikkuvaatetta pitkästä aikaa. Tuli toive jumpsuitista koossa 74 cm.
Jujunan Hiiop -jumpsuitia olin jo pitkään halunnut kokeilla ja kun malli kelpuutettiin niin tuumasta toimeen. Kankaat tilasin Nappinjalta ja sainkin huippua asiakaspalvelua puhelimessa. Kuviolliseen piti löytää mätsäävä harmaa ja verkkokaupan kuvan perusteella valinta osoittautui vaikeaksi. Niinpä soitin Nappinjalle ja myyjä etsi sopivan sävyisen kankaan myymälästä. Sain sitten ohjeet verkkokauppatilauksen tekemiseen kyseisellä kankaalla. Paketin tuloon asti jännitin, että menikö homma putkeen ja kyllähän se meni. Harmaa sopi täydellisesti kuviollisen sävyihin!
Vaikka itse olisin automaattisesti yhdistänyt
tuohon jonkin ruskean tai lämpimänsävyisen yksivärisen niin toimii kyllä
hyvin harmaallakin. Ja kun toiveesta tehdään niin silloin tehdään toiveiden mukainen :)
Kaava oli Suuri Käsityö -lehden numerosta 11-12/2019. Saman kaavan saa tilattua myös Jujunalta, jolloin saat sen koossa 50-158cm.
Haalari
oli suht helppo ommella, joskin tein muutamia pieniä muutoksia lähinnä
ompelujärjestykseen kuin mitä lehden ohjeessa oli. Hupun sauman
piilotin kaitaleella, jotta sain siitä viimeistellymmän. Puhtaasti
ulkonäköseikka, mutta tässä pelkkä huoliteltu sauma jotenkin häiritsi
omaa silmää.
Jumpsuitissa käytetyt kankaat ovat molemmat joustocollegea. Kuviollinen on nimeltään Eläinystävät, mutta se näytti tällä hetkellä olevan loppu varastosta Nappinjalla, mutta ainakin Lalialta sitä löytyy. Harmaata en tähän pysty linkittämään, koska se valittiin myymälän puolelta. On kuitenkin tuollainen tummameleerattu.
Haalariin tuo mukavasti ilmettä vinovetskari, jonka ompeleminen ei lopulta ollutkaan kovin vaikeaa. Eniten piti miettiä tuota kohdistusta hupun päällimmäisen osan kanssa. Kun sen oli hahmottanut niin loppu sujuikin melkein leikiten. Näitä voisi surautella useammankin ja jos pienimmässä koossa tekisi niin näihin saisi upotettua jämätilkkuja ihan mukavasti.
Oletko kokeillut tätä kaavaa ja mitä tykkäsit?
Minulta pyydettiin ohjetta perusvillasukkiin, joten jaan sen tännekin.
Näin neulon villasukat
Koko n.38
Tarvikkeet:
Mallineuleet:
Luo 48 silmukkaa ja jaa ne tasan neljälle puikolle, 12 kullekin. Kerros vaihtuu aina 1. ja 4. puikon välissä. Neulo haluamaasi joustinta suljettuna neuleena haluamasi korkeuden verran. Mallisukan joustin on 2o, 2n ja kerroksia on 8, sillä neuloin näistä nilkkasukat.
Kun joustimen korkeus on sopiva, on aika aloittaa kantapää. Neulo 1. puikon silmukat 4. puikolle. Näin silmukat jakautuvat kolmelle puikolle seuraavasti: 12-12-24. Käännä työ ja neulo nyt kaikki 24 silmukkaa nurin. Käännä työ ja aloita vahvistettu kantapää.
Nosta ensimmäinen silmukka neulomatta ja neulo seuraava oikein. Jatka näin kierros loppuun saakka. Käännä ja neulo nurjalla puolella silmukat nurin. Neulo kunnes kierroksia on 24 eli nostettujen silmukoiden kerrosmäärä on 12. Näin itse sen helpoiten lasken.
Kun olet viimeksi neulonut nurjan puolen silmukat on aika aloittaa kantapohjan kavennukset. Jatka samaa vahvistettua neuletta ja neulo kunnes jäljellä on enää 9 silmukkaa. Tee sitten ylivetokavennus eli nosta 1 silmukka neulomatta, neulo seuraava oikein ja vedä nostettu silmukka neulotun yli. Käännä työ. Nosta 1s, neulo seuraavat silmukat nurin kunnes jäljellä on 9s. Neulo 2 seuraavaa silmukkaa nurin yhteen ja käännä työ. Jatka samalla lailla niin, että sivu silmukat vähenevät joka kierroksella, mutta keskisilmukat pysyvät samana eli 8.
Kun sivusilmukat loppuvat on kantapohja valmis. Jaa nyt nämä silmukat kahdelle puikolle niin, että molemmille tulee 4s. Neulo 4. puikon silmukat niin että saat langan keskelle. Nyt käytössä on taas 4 puikkoa.
Poimi 1. puikolle nyt kantapohjan 4 silmukan lisäksi kantalapun sivusta yhteensä 13 silmukkaa. Voit joko vain poimia nämä tai neuloa suoraan. Itse suosin jälkimmäistä tapaa. Eli tällöin vedän langan reunasilmukan läpi ja silmukka on valmis.
Neulo seuraavaksi 2. ja 3. puikon silmukat oikein ja poimi/neulo kantalapun toiselta sivulta samoin 13 silmukkaa ja neulo loput 4s. Sukan pitäisi näyttää nyt tältä:
Näillä 58 silmukalla jatketaan sileää neuletta. Samalla aloitetaan kiilakavennukset eli neulotaan 1. puikon lopussa 2 viimeistä silmukkaa oikein yhteen ja 4. puikon alussa tehdään ylivetokavennus. Kavennukset toistetaan joka 2. kierroksella kunnes silmukoita on kaikilla puikoilla jäljellä 12.
Nyt jatketaan sileää neuletta niin pitkästi, että pohjan pituus on n. 20cm tai kun pikkuvarvas peittyy. Tähän löytyy hyvä mittataulukko esim. Lankamaailman sivuilta:
Kun pohjan pituus on sopiva, on aika aloittaa kärkikavennukset. Voit tehdä joko nauhakavennuksen tai sädekavennuksen.
Nauhakavennus:
Neulo 1. puikon silmukat kunnes jäljellä on 3s. Neulo 2 oikein yhteen ja viimeinen silmukka oikein. Neulo 2. puikon ensimmäinen silmukka oikein ja tee sen jälkeen ylivetokavennus. Neulo loput silmukat oikein. Neulo 3. puikon silmukat kunnes jäljellä on 3s. Neulo 2 oikein yhteen ja viimeinen silmukka oikein. Neulo 4. puikon ensimmäinen silmukka oikein ja tee sen jälkeen ylivetokavennus. Neulo loput silmukat oikein. Tee kavennukset tällä tavoin joka 2. krs kunnes jokaisella puikolla on jäljellä 6s. Tee sen jälkeen kavennukset jokaisella kierroksella. Kun jokaisella puikolla on jäljellä enää 2s, katkaise lanka ja vedä kaikkien silmukoiden läpi. Kiristä ja päättele sukat.
Sädekavennus:
Neulo jokaisen puikon keskellä ja lopussa 2 silmukkaa yhteen. Eli 4s oikein, 2s oikein yhteen, 4s oikein ja 2s oikein yhteen = 40s. Neulo nyt 4 välikierrosta ilman kavennuksia. Neulo jälleen jokaisen puikon keskellä ja lopussa 2 silmukkaa yhteen = 32s. Neulo nyt 3 välikierrosta ilman kavennuksia. Jatka tällä lailla niin, että välikierrosten määrä vähenee aina yhdellä kunnen jokaisella puikolla on enää 2 silmukkaa. Katkaise lanka n. 10 cm:n mittaiseksi ja vedä se kaikkien silmukoiden läpi. Kiristä ja päättele sukat.
Tältä näyttää sädekavennus:
Lopuksi voit kostuttaa valmiit sukat ja muotoilla ne vaikka sukkaplokkien avulla muotoonsa. Näin pinnasta tulee tasainen. Voit myös höyryttää valmiit sukat kostean liinan läpi höyrysilitysraudalla. Älä kuitenkaan paina vaan höyryttele kevyesti, jottei silmukat litisty.
Varren korkeutta ja joustimen mallia muuntelemalla saat helposti samalla ohjeella erinäköisiä sukkia. Leikittele rohkeasti väreillä, sillä villasukkien ei tarvitse olla tylsiä! Instagramista ja Pinterestistä löytyy kyllä ideoita jos itsellä ei aina sytytä :)
Aurinkoista viikonloppua Sinulle!
Vuoden 2021 toisiin villasukkiin valikoitui aika hempeitä värejä. Pitkästä aikaa oli mukava neuloa paksummasta langasta ja niinpä ostin näitä Novitan Simeoni -kausilankoja kun edullisia olivat. Raidallisia sukkia olen aika vähän neulonut ja näistä oli suunnitelmissa sellaiset tehdä.
Väreihin lisäsin vielä Sockin pistaasinvihreän kun se näytti hyvin joukkoon sopivan. Päädyin tekemään leveää tasaraitaa aina 10 kerrosta/väri. Resori 2o, 2n ja kantapää perinteinen vahvistettu. Kärjessä leveä nauhakavennus.
Sukista tuli aika karkit, joten nimesin nämä Ranskanpastilleiksi. Innostuin väreistä niin, että perään piti tehdä toisetkin samalla värityksellä. Muutoin näistä tuli ihan erilaiset malliltaan.
Raidat eivät olekaan enää tasaraitaa vaan jokainen vähän eri levyinen. Varren joustinneule on 3o, 1n. Joustin jatkuu myös jalkaterän päällä samanlaisena. Näihin sukkiin neuloin tiimalasikantapään ja kärjen kavennus on sädekavennus.
Näillä väreillä voisi varioida vaikka minkälaisia raitasukkia vaihtelemalla vain raitojen leveyksiä. Lankaakin vielä jäi, joten tämä sukkaperhe saattaa vielä jonain päivänä täydentyä muutamalla uudella mallilla :)
Pikkuhiljaa alkaa ompeluinnostus taas nostaa päätään. Osuutta asiaan taitaa hyvin vahvasti olla eräällä aiheeseen liittyvällä ohjelmalla. Sain nimittäin juuri päätökseen The Great British Sewing Bee -sarjan ja voi mikä herkku se olikaan! Jos et vielä ole katsonut niin nyt hopihopi Yle Areenasta etsimään! Löytyy nimellä Suuri ompelukisa. Ohjelma muistutti taas siitä, että voisi olla rohkeampi, ennakkoluulottomampi ja uskoa omaan tekemiseensä enemmän.
Ohjelman jäljiltä mielessä on jo monta suunnitelmaa kangasvarastojeni pienentämiseksi. Tämä tähtihuppari valmistui kuitenkin ennen tätä inspiroitumista.
Ehkä noin vuosi sitten tilasin Saksasta Stoffmarkt Online.de kankaita, lähinnä collegea ja trikoota. Sieltä bongasin tämän tähtikuvioidun collegen ja siihen sopivan valmisresorin. Ajatuksena jo silloin oli tehdä itselle huppari.
Kaavaa tälle etsin useammasta lehdestä, sillä halusin löytää jonkin uuden hyvän kaavan. Vaihtoehtoja lopulta löytyi montakin. Olin kuitenkin hupparin verran varannut kangasta, joten kaavaksi valikoitui Jujunan huppumekko Suuri Käsityö 9/2020 lehdestä. Lyhensin sen vain hupparin mittaan.
Tykkään siitä, että kankaan tähdet eivät ole ihan särmät vaan tuollaiset vintaget. Se antaa hupparille luonnetta. Valmisresorissa sattui olemaan juuri oikeat sävyt ja kultaraita piste iin päälle.
Kaavaa ei tarvinnut muutoin muokata vaan se oli sellaisenaan sopiva. Usein varsinkin takakappale jää mulla vyötäröltä hieman pussille, mutta tässä se oli just hyvä. Jujunan kaavoista myös ilmainen Kuura-hupparikaava on ollut mun kurveille passeli.
Tällä kaavalla täytyy kyllä tehdä tuo mekkoversiokin sekä hupulla että ilman. Tinttamarilta ennakkotilattu Ruskapioni huutelee päästä mekkoseksi, joten ompelemisiin!
Ompelutöistä tahtoo jäädä kaikenkokoisia tilkkuja ja ainakin itse tulee säästettyä ihan pienimmätkin jatkojalostusta varten. Etenkin hiuspompuloita varten minulla on jo melkoinen jemma. Viimeksi kangaskaappia siivotessa vastaan tuli kuitenkin reilumman kokoisia paloja ja lähdin miettimään niistä jonkinlaista projektia. Aika nopsaan päädyin tekemään käsityöpussukoita, sillä niitä on kiva antaa lahjaksi käsitöitä harrastaville ystäville ja tutuille.
Ensimmäisestä pussukasta tuli aika maalaisromanttisen tyylinen; ruutukangasta yhdistettynä vesivärimäiseen kukkakankaaseen. Molemmat kankaat olen saanut äidiltäni ja ne on jämäkankaita verhoista sekä pöytäliinasta, muistaakseni. En yleensä koskaan kieltäydy, mikäli minulle tarjotaan tilkkuja... =D
Pussukassa on myös vuori, siitä ei vaan sattunut tulemaan yhtään kuvaa. Tämän voisi tehdä kyllä ilmankin, mutta kyllä vuori tuo pussukkaan ryhtiä ja siitä tulee viimeistellymmän oloinen.
Tänne sujahtaakin mukavasti muutama lankakerä ja keskeneräinen neuletyö!
Toisesta pussukasta tulikin sitten ihan vastakohta. Tähän käytin papukaija-aiheista puuvillakangasta sekä mustaa keinonahkaa. Jälkimmäinen oli entisessä elämässään mekkonen, joita ostin muutama vuosi sitten alennusmyynnistä muutaman euron kappalehintaan. Silloin oli jo ajatuksena hyödyntää materiaali laukkuihin.
Kuvauspäivänä aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja heitti sälekaihdinten läpi aika viidakkomaisen tunnelman. Sopi erittäin hyvin teemaan!
Mekossa oli päällitikatut saumat keskellä edessä ja hyödynsin ne sekä pohjakappaleessa, että nyörikujassa. Kiristysnauhaksi laitoin kirkkaanpunaista nyöriä, joka oli mielestäni ainoa oikea väri tähän. Tässäkin pussukassa on vuori.
Kaava on simppeli, mutta kankaita yhdistelemällä ja nauhoja ym. lisäämällä saat pussukasta rajattomasti erilaisia variaatioita. Tämä on suhteellisen nopsa tehdä ja vaikka useampi sarjana yhdellä kertaa.